ČOAHKKÁIGEASSU

Dát lea čoahkkáigeassu dutkan- ja ovdánahttinbarggus mii guorahallá pasieantajođu suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas ja dearvvašvuođabálvalusaid iešguđetge dásiid gaskka boarrásiid hárrái geain leat bistevaš buozanvuođat. Dieđut fátmmastit 121 dutkan- ja ovdánahttinpublikašuvnna.

Publikašuvnnain válddahallojuvvo Norgga dearvvašvuođadoaimmahat kompleaksan, juohkásan ja deaddaga vuolde. Dat lea hástalussan dasa ahte oažžut áigái ollislaš pasieantajođu boarrásiidda geain lea bistevaš buozanvuohta, danne go dakkár pasieantajođuin dávjá leat máŋga hearkkesdilálaš sirdašumi. Klinihkalaš njuolggadusat leat dábálaččat ráhkaduvvon ovttaskas buozanvuođaid váste, ja juohkásan ja hejot koordinerejuvvon bálvalusat namuhuvvojit maiddái hástalussan pasieanttaide geain oktanis leat máŋggat bistevaš buozanvuođat – nu gohčoduvvon multibuozanvuohta.

Čujuhuvvo ahte dieđuid juohkin lea váilevaš dan oktavuođas go buohcci sirdojuvvo buohcciviesus suohkanii ja ahte lahkonanvuogi ja perspektiivva dáfus leat čielga erohusat spesialista- ja vuođđodearvvašvuođabálvalusaid gaskka. Spesialistadearvvašvuođabálvalusas árvvoštallojuvvo pasieantta dárbu vuosttažettiin oanehisáiggi perspektiivvas ja medisiinnalaš, diagnosavuđot lahkonanvugiin. Vuođđodearvvašvuođabálvalusas árvvoštallojuvvojit pasieantta dárbbut eanas muddui guhkesáiggi perspektiivvas, mas doaibmandássi, nákcen, eallinkvalitehta ja ruovttudilálašvuohta deattuhuvvojit. Iešguđetge perspektiivvat pasieantta fuolahusdárbui vuhttojit maiddái das mo ipmirduvvo goas pasieanta lea gárvvis olggosčálihuvvot. Máŋga publikašuvnna čujuhit dan guvlui ahte ovttasdoaibmanreforbma lea dagahan ahte eambbo pasieanttat dárbbašit eambbo medisiinnalaš divššu suohkaniin ja ahte dávjjibut šaddet sáddet pasieanttaid ruovttoluotta buohcciviesuide. Dieđihuvvo ahte buohcciviesut menddo árrat sáddejit pasieanttaid eret buohcciviesus ja ahte oallut pasieanttat eai leat ollásit dikšojuvvon. Máŋga publikašuvnna čuoččuhit ahte suohkaniin lea menddo unnán gelbbolašvuohta vuostáiváldit pasieanttaid. Čujuhuvvo maiddái hástalusaide dan geažil go suohkaniin leat vátna ekonomalaš resurssat.

Standardiserejuvvon pasieantajohtu ja iskanlisttuid atnui váldin ja buoret čuovvoleapmi čujuhuvvojit buorren doaibman mat buoridivčče sirdima buohcciviesus, go fas IKT geavaheapmi ja dikšun- ja fuolahusdieđáhusat (PLO-dieđáhusat) adnojuvvojit doaibman mat sáhtáše buoridit informatiiva bissovašvuođa (kontinuitehta) (ahte relevánta dieđut leat olámuttos álo) pasieantajođus. Buohcciviesuid ja suohkaniid iešguđetge ovttasbargomodeallat sáhtáše dahkat ahte dieđut njuovžileappot ollejit gosa galget, ja dat sáhtášii buoridit áddejumi pasieantta dilálašvuođa hárrái.  Dat sáhtášii maiddái buoridit dili sirdimiid oktavuođas ja buoridit kontinuitehta pasieantajođus. Intermediteara ovttadagaid ja suohkanlaš akuhttasajiid (KAD) ásaheapmi ovdandivvojuvvo guovddáš ja lihkostuvvan vuohkin buoridit sirdimiid buohcciviesus suohkanii, muhto čujuhuvvo maiddái earret eará dasa ahte fálaldagaid organiserema hárrái leat gávdnon hástalusat. Čállosiin boahtá ovdan ahte boarrásiidda mat leat olggosčálihuvvon buohcciviesuin suohkaniidda, livččii ávkin jus ásahuvvoše ovttastuvvon ja ulbmillaš doaimmat mat buoridit sirdimiid ovtta dearvvašvuođadásis nubbái.

(/omsorgsbiblioteket/pasientforlop/pasientforlop-for-eldre-med-kronisk-sykdom/sammendrag-pa-samisk)