Trygg i eget hjem? – fra et tjenesteperspektiv - sammendrag på samisk

Publisert 24. oktober 2023 | Sist oppdatert 24. oktober 2023

Čoahkkáigeassu

Dát máhttočoahkkáigeassu fátmmasta 15 dieđalaš dutkama main lea emipiria skandinávias ja leat almmuhuvvon áigodagas 2018–2023. Čoahkkáigeasu ulbmilin lea identifiseret, čilget ja čoahkkáigeassit máhtu guđiid dilálašvuođat dearvvašvuođabargit oaivvildit dehálažžan vai sihkkarastá oadjebas suohkanlaš ruovttuvuđot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid.

Čuovvovaš vihtta fáddásuorggi identifiserejuvvo:

  1. Olmmošguovdilaston fágaidrasttideaddji ovttasbargu
  2. Gelbbolašvuođaovdánahttin
  3. Organisatoralaš dássetvuohta ja fleksibilitehta
  4. Luohttámušvuđot jođiheapmi
  5. Resursajuohkin

Fáddásuorggi Olmmošguovdilaston fágalaš lahkoneami fátmmastuvvon dutkamat deattuhit dárbbu eanet olmmošguovdilaston lahkoneapmái ja árvvuid rievdadeapmái. Dasa lassin deattuhuvvo eanet fágaidrasttideaddji ovttasbargu ja čielgaset ovddasvástádusčielggadeapmi siskkáldasat ja bálvalusfálliid gaskkas. Dát gáibida viiddis organiseren- ja strukturerenrievdademiid vai sihkkarastá oadjebas suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid.

Dutkamat čujuhit ahte lea stuorra dárbu ovdánahttit sihke fágagelbbolašvuođa ja jođihangelbbolašvuođa suohkana ruovttuvuđot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain. Čađahan dihte dohkálaš gelbbolašvuođaovdánahttima ferte jođiheddjiin leat bajilgovva juohke mielbargi gelbbolašvuođas ja gelbbolašvuođadárbbus.

Organisatoralaš dássetvuohta ja fleksibilitehta fáddásuorggis čilget mii dutkamiid birra mat čájehit ahte oadjebas bálvalusat gáibidit organiserema mii dahká ahte bálvalusa bargiin lea sihke dat fleksibilitehta mii dárbbašuvvo hálddašit vuorddekeahtes dáhpáhusaid, ja dat dássetvuohta mii dárbbašuvvo sihkkarastit bálvalusaid jotkkolašvuođa. Evttohuvvon doaimmat leat ollesáiggevirggit, čielga njuolggadusat ja vuogit sihke bálvalusaid doaimmaheami ja spiehkastagaid gieđahallama várás.

Luohttámušvuđot jođiheapmi čoahkkáigeassá bohtosiid dutkamiin mat čilgejit suohkanlaš ruovttuvuđot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jođiheami viiddisin hástaleaddjin ja váttisin. Bargiidčuovvoleapmi, koordineren ja fágalaš jođiheapmi čujuhuvvojit leat dehálaš oassin. Dutkamat deattuhit dárbbu jođiheaddjedoarjagii ja jođiheaddjerolla nannemii. Luohttámušvuđot jođiheapmi – jođihanvuohki man vuođđun lea luohttámuš ja lagasvuohta – deattuhuvvo, muhto dat deattuhuvvo maiddái ahte dakkár jođiheapmi soaitá vuosttildit bajemus jođiheddjiid dárkkistan-, bevttolašvuođa- ja raporterendárbbu.

Resursajuohku loktejuvvo hástalussan bálvalusain. Váilevaš áigi čujuhuvvo hehttet vejolašvuođa háhkat alcces ođđaseamos máhtu. Dát čilgejuvvo pasieantasihkkarvuođariskan. Bargivátni ja/dahje alla bargimolsašupmi lea hástalus earret eará go fágalaš lahkoneapmi rievdaduvvo. Fátmmastuvvon guorahallamat mat gullet dán fáddásuorgái čájehit ahte sihke bálvalusfállis ja bálvalusvuostáiváldis berre leat mávssoleabbo rolla resursajuohkimis.