Dát čoahkkáigeassu čájeha veaháš movt geavaheddjiidváikkuheapmi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus lea Norggas, ja suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat deattuhuvvojit erenoamážit.

 

ČOAHKKÁIGEASSI  

Geavaheddjiidváikkuheapmi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus

Geavaheaddjit leat rávisolbmot (badjel 18 jagi) geat vuostáiváldet bálvalusaid njuolga, dahje olbmot geaidda bálvalusat guoskkahit eahpenjuolga. Čoahkkáigeassu čilge dutkan- ja ovdánahttinbarggu, lágaid ja láhkanjuolggadusaid, almmolaš dokumeanttaid ja eará materiála mii ovttaskas lohkkái sáhttá addit oppalaš gova fáttá birra.

Guovddáš ovddidandovdomearkkat

Geavaheddjiidváikkuheapmi gáibida olu sihke bálvalusdoaimmaheddjiin ja suohkaniin. Geavaheddjiidváikkuheapmái lassána dárbu vai suohkaniid psyhkalaš dearvvašvuođabargu sáhttá ovddiduvvot. Dálá hámis lea geavaheddjiidváikkuheapmi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus unnán systematiserejuvvon. Eanas suohkaniin ii leat dat ásahuvvon oassi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus, ii individuála divššus, ii ge organisatuvrralaš mearrádusain ge. Geavaheddjiidváikkuheapmi lea máŋggalágan váikkuheapmi psyhkalaš dearvvašvuođabarggus, visot dan rájes ahte geavaheaddjit servet suohkanlaš ráđiide, gitta dan rádjái ahte geavaheaddjit muitalit iežaset sávaldagaid ja dárbbuid birra divššus.

Recovery čilgejuvvo leat vuođđoipmárdussan ja vuođđun Norgga suohkaniid psyhkalaš dearvvašvuođabarggus. Recovery-orienterejuvvon dearvvašvuođabálvalusat eaktudit ahte virgáibiddjojuvvojit bargit geat ieža leat leamašan geavaheaddjit.

Go dál ovddiduvvo eanet suohkanlaš bálvalusaid guvlui, de lea maid psyhkalaš dearvvašvuođabarggu oaidnu rievdan pasieantarolla ektui. Geavaheaddji adnojuvvo dál aktiivvalaš oasseváldin divššus, ii ge passiivvalaš vuostáiváldin, nu movt ovdal. Ođđa rolla gáibida ahte geavaheaddjit oamastit ja atnet iežaset máhtu mii boahtá sin vásáhusaid bokte, ja ahte bargit ges diktet geavaheddjiid váikkuhit.

Mielbargit geain leat geavaheaddjivásáhusat ja vásáhuskonsuleantat leat dán fágasuorggi ođđa jurddašeami bohtosat. Suorggis ii leat ovttaoaivilvuohta dasa ahte mii vásáhuskonsuleanttain galgá gáibiduvvot máhtu ja oahpu dáfus, ja makkár vuordámušat galget barggu čađahanvuohkái. Geavaheddjiid virgáibidjan lea áin nu ođđa ortnet, ja lea olu mii ii leat vuos čielggaduvvon.

Jođánis diagnosabidjan, bargovugiid ovttaiduhttin manuálaiguin ja generaliserejuvvon dikšunvuogit main lea evideansa vuođđun báidnet fágabirrasa ja dahket geavaheddjiidváikkuheami váttisin.

Hástalusat ja dárbbut

Norgga suohkaniin lea leamašan eanemus fuomášupmi geavaheddjiidváikkuheapmái vuogádatdásis. Práksisis lea goitge eanas geavaheddjiidváikkuheapmi individuála heiveheapmi geavaheddjiid ja suohkanlaš bálvalusaddi gaskkas. Lea dárbu eanet systemáhtalaččat bargat geavaheddjiidváikkuheami doibmiibidjamiin individuála dásiin suohkaniin. Muđui lea dárbu virgáibidjat eanet bargiid geain leat geavaheaddjivásáhusat. Dat gáibida earret eará buriid oahppomanu geavaheddjiide geat háliidit bargat vásáhuskonsuleantan dahje mielbargin geain lea geavaheddjiidvásáhus, ja ahte suohkaniin ásahuvvojit virgáibidjanrutiinnat. Lea maid dárbu ahte suohkanlaš ovdánahttinprošeavttain ja dutkamiin šaddá eanet fuomášupmi geavaheddjiid váikkuheapmái. Lea sihke dárbbašlaš ja ávkkálaš ahte suohkanlaš bálvalusain lea máhttu geavaheddjiidváikkuheami birra, ja ahte váikkuheapmi šattašii eanet guovddážin oahpahusas, doaimmaheamis ja dutkamis.

(/omsorgsbiblioteket/brukermedvirkning/brukermedvirkning-i-psykisk-helsearbeid/sammendrag-pa-samisk)